| TM tutkimusten valossa |
Keho
| EEG-koherenssi |
| Aivosähkökäyrä eli EEG mittaa aivojen ulospäin havaittavaa sähköistä toimintaa. Vaikkakin se on erittäin karkea tapa mitata aivojen kaltaisen hyvin monimutkaisen elimen toimintaa, pystytään sen avulla erottamaan tärkeimmät tietoisuuden tilat toisistaan. Eri tietoisuuden tiloissa aivot tuottavat eri taajuisia aaltoja eri suhteessa. Eri tiloille luonteenomaiset taajuudet järjestetään ryhmiin, joita kutsutaan nimillä alfa (rentoutunut valvetila), beta (aktiivinen valvetila), theta (kevyt uni tai unennäkö) ja delta (syvä uni). |
|
Meditaatiolle luonteenomainen EEG-käyrä sisältää samanaikaisia alfa- ja theta-aaltoja,
joiden sekoitusta yksinkertainen paperille piirtävä EEG-laite ei kykene kunnolla
erittelemään. Siksi varhaisissa tutkimuksissa päädyttiin osin ristiriitaisiin
johtopäätöksiin. Käytännössä meditaation EEG-tutkimukset vaativat laitteiston,
jolla signaali kyetään hajottamaan harmonisiin osataajuuksiinsa (ns. Fourier-analyysi).
Tällä tavoin käsiteltynä mittaustulokset paljastavat, että tietyillä taajuusalueilla
aivojen eri osista lähtevät signaalit tahdistuvat merkittävästi keskenään.
Tätä aivoaaltojen tahdistuneisuutta kutsutaan EEG-koherenssiksi.
Toisena esimerkkinä on kokeneen, yli 15 vuotta meditoineen TM-harjoittajan
koherenssikartta. EEG-koherenssia ilmenee monilla taajuuksilla, eikä se rajoitu
pelkästään TM-harjoituksen ajalle. TM-tekniikan säännöllisen harjoittamisen yksi
vaikutus on EEG-koherenssin lisääntyminen sekä meditaation aikana että sen ulkopuolella.
(Lähde: R.K.Wallace; The neurophysiology of enlightenment, s. 91-92,
MUM Press 1986.) |
|
Mikä sitten on EEG-koherenssin merkitys? Maalaisjärjellä voi ajatella, että
aivoaaltojen suurempi tahdistuneisuus tarkoittaa aivotoiminnan suurempaa
järjestyneisyyttä. EEG-mittausten perusteella suurempi koherenssi liittyy
suurempaan valppauteen: koherenssi on alimmillaan syvän unen aikana ja kasvaa
valvetilaan siirryttäessä. Tutkimuksissa EEG-koherenssin on havaittu olevan
yhteydessä moniin henkisiin kykyihin; esimerkiksi luovuus, käsitteiden oppimisen
kyky, älykkyysosamäärä ja eettinen kypsyys korreloivat positiivisesti EEG-koherenssin
kanssa (ks. kuva alla). Ilmeisesti ihmiset yleensä käyttävät aivojensa kapasiteetista
vain pientä osaa; kun koherenssi lisääntyy ja aivot alkavat toimia koordinoidummalla
tavalla, suurempi osa henkisistä kyvyistä saadaan käyttöön.
|
| TM-harjoituksen aikana aivotoiminnan painopiste siirtyy aivojen etuosaan samalla kun aivojen toiminnan järjestyneisyys lisääntyy. Aivojen etulohko on vastuussa esim. loogisen tiedon prosessoinnista ja päätöksentekokyvystä. Sujuvuus, joustavuus ja omaperäisyys ovat luovuuden osa-alueita, joihin EEG-toiminnan tahdistuneisuus on selvästi yhteydessä. Lähde: Orme-Johnson D.W. et. al.; Recent biochemical and physiological research on the TM and TM-Sidhi program: Clinical and epidemological applications. Paper presented at the American Psychiatric Association, June 1979, Chicago. |
|
|
Tutkimushakemisto |
|
Luotu 26.4.2001 Päivitetty 26.4.2001 |
EEG-koherenssin luotettava mittaaminen edellyttää kehittynyttä signaalinkäsittelyä,
jolla keskenään tahdistuneet EEG-käyrän osat tunnistetaan ja tahdistuneisuuden suuruus
lasketaan. Näin saadut mittaustulokset esitetään yleensä kolmiulotteisena karttana
(COSPAR = Coherence Spectral Array), jonka vaaka-akselilla on taajuusalue ja
pystyakselilla kulunut aika. Kolmannella akselilla esitetään koherenssin suuruus
kullakin taajuudella kunakin ajanhetkenä. Viereisessä kuvassa on esimerkkinä
aloittelevan TM-harjoittajan koherenssikartta. Siinä näkyy TM-tekniikalle
ominainen koherenssipiikki 10 Hz taajuusalueella. Tilastollisesti merkitsevää
EEG-koherenssia havaitaan tässä vain TM-harjoituksen aikana.
