Transsendenttinen Meditaatio - TM-ohjelma

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Rauhan joogasutra

Joogasutra-kirjassa ensimmäinen joogan kahdeksasta raajasta on nimeltään yama. Yamaan sisältyy viisi osa-aluetta, joista ensimmäinen on ahimsa, 'ei-vahingoittaminen' eli väki­vallattomuus. Mahatma Gandhi teki ahimsan kuuluisaksi kun hän, ampumatta laukaustakaan, mobilisoi koko Intian vapauttamaan itsensä brittiläisestä ylivallasta. Martin Luther King, Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen johtaja, oli yksi monista jotka ovat saaneet vaikutteita Gandhin väkivallattomista toimintatavoista.

Joogasutrassa kuvataan mitä tapahtuu kun henkilö on vakiintunut ei-vahingoittamiseen: "Siellä missä ei-vahingoittaminen on vakiintunut, tämän läheisyydessä vihamieliset pyrkimykset poistuvat." (2.35)

Sanskritiksi: ahimsa-pratishthayam tat-sannidhau vaira-tyagah. Sanasta sanaan tämä kääntyy: "Siellä missä ei-vahingoittaminen (ahimsa) on vakiintunut (pratishthayam), tämän (tat) läheisyydessä (sannidhau) vihamieliset pyrkimykset (vaira) poistuvat (tyagah)".

Missä Joogasutran mukaan ei-vahingoittaminen on vakiintunut? Joogan tilassa, joka Joogasutran toisessa sutrassa määritellään mielen toiminnan täydelliseksi asettumiseksi. Asettunut mieli, joogaan vakiintunut mieli, on vahingoittamaton, ja Joogasutran mukaan tämän henkilön ympäristöstä poistuu kaikki viha­mielisyys. Esimerkiksi Fransiskus Assisilainen oli tunnettu siitä, että hänen ympärillään ihmiset ja jopa eläimet rauhoittuivat hänen pelkän rakkautensa voimasta. Yksilö, jonka mieli on täynnä rakkautta, säteilee rakastavaa vaikutusta, ja näin synnyttää todellisuuden joka on rauhanomainen.

Tällä tavalla väkivallattomuudesta tulee tehokasta. Se on mielentila, joka Maharishin sanoin "estää vihollisen syntymisen". Kun vihamielisyys on poistettu sisältä, ei ulkopuolella ole vihollista. Maharishin mukaan "vihollinen on oman heikkoutemme elävä ruumiillistuma".

Ei-vahingoittamisen periaate on kuvattu myös kvanttifysiikassa Meissnerin ilmiönä, joka osoittaa että koherentti järjestelmä tuottaa ympärilleen kentän, joka on koherentti. Ei-koherentit kentät eivät pysty tunkeutumaan koherenttiin järjestelmään.

Tämän periaatteen soveltaminen yksilöihin on mahdollista ymmärtää, mutta mitä tapahtuu jos riittävän suuri ryhmä vakiinnutetaan joogan tilaan?

Kesällä 1993 kokoontui 4000 henkeä Washington D.C.:ssä kokeilemaan olisiko Transsendenttisen Meditaation harjoittamisella ryhmissä kahden kuukauden ajan vaikutusta rikollisuuteen. Tri John Hagelin, kvanttifyysikko, ennusti että rikollisuus alenisi vähintään 20%. Poliisipäällikkö esiintyi ilta­uutisissa ja sanoi, että tarvittaisiin lumimyrsky keskellä kesää tuon saavuttamiseen.

Kuitenkin, kahden kuukauden kuluttua, julkiset tilastot osoittivat että rikollisuus aleni 23%. Koska useimpien ihmisten käsitys todellisuudesta perustuu klassiseen mekaniikkaan, tämä koetulos näyttää epätodennäköiseltä. Kuitenkin, kvantti­mekaniikan näkökulmasta, Washingtonin koe noudattaa samoja periaatteita kuin Meissnerin ilmiö, periaatteita jotka kuvattiin kauan sitten Joogasutrassa – "joogan läheisyydessä vihamieliset pyrkimykset poistuvat".

Viedäksemme tätä askeleen pidemmälle, entä jos yhteis­kunnassamme olisi monia suuria ryhmiä yksilöitä harjoittamassa Transsendenttista Meditaatiota yhdessä päivittäin joogan kokemuksen elävöittämiseksi? Kuvitelkaa mahdollisuuksia. Ryhmä koululaisia meditoi ja stressitasot ja väkivalta vähenevät naapurustossa. Ryhmä vanhuksia meditoi yhdessä ja heidän kaupunkinsa alkaa kehittyä ja vaurastua. Tämä on mahdollisuus, joka voi tuottaa syvällisiä tuloksia sekä yksilöille että yhteis­kunnalle hyvin vähillä kustannuksilla, ja samalla suuria "sivu­hyötyjä" kaikille osallistujille. Kokeilemisen arvoista, vai mitä?

Alkuperäinen teksti: Thomas Egenes, tm.org/blog
Washingtonin 1993 kokeen tulokset: istpp.org/crime_prevention